Äiti polki ahkerasti ompelukonetta. Koulun alku häämötti ja lapsista kolmas aloittaisi ensimmäisen luokan syyskuun alussa. Kouluvaatteita tarvitsivat kolme vanhinta.

Postiauton kyydistä nousi naurava äiti. Minä sain paperinarulla sidotun laatikon.

"Kahtoppa Hele mitä paketissa on", äiti nauroi. Avasin narun ja raotin kantta.

"Mustat kiiltonahkakengät", huokasin hiljaa itsekseni. Kauneimmat mitä olin koskaan saanut.

"Kyllä nyt kelepaa mennä kouluun", sanoi äiti.

Nukuin seuraavat yöt kengät sängyn vieressä. Sovitin niitä aamuisin ja pyyhin sormenjälkiä kiiltävästä pinnasta. Uusi vekkihame odotti tuolinkarmilla ja koululaukkukin oli jo ostettu. Se ei ollut kovin hieno.

Onneksi ensimmäinen koulupäivä valkeni sateettomana. Matkalla varoin potkimasta kiviä. Sora rasahteli kävellessäni. Sillalla ennen koulunpihaan saapumista kostutin sormet syljellä. Kengät kiilsivät, mutta kukaan ei sanonut niistä mitään. Melkein kaikilla muilla oli kumisaappaat jalassa.