ja löysi sieltä Nannalle sängyn. Sänky on samantapainen kuin isillä kuvassa, mutta valkoinen ja siinä taisi olla jokin eläinhahmo päädyissä. Vihdoinkin Nanna sai isän-kotiin oman vuoteen, iloitsi äiskä ku tuli kotiin. Janne käy huomenna kaverinsa kanssa hakemassa sen Puustellinrinteeseen. Äiskän ilo tarttui minuunkin: hyrräsin, kiepuin ja pompin kuin olisin kissanminttuu nauttinut. Äiskäkin ihmetteli riehumistani ja kuinka ollakaan tarjosi mulle kissanminttua. Sen vaikutus hurlumiini oli rauhoittava. Kaaduin jalat oikoisina patterille ja nukuin univelat pois. Toisin kuin äiskällä, univajeeni paisui yöllä mittavaksi. Miksikö? No siksi et yläkerrassa taidettiin siivota. Niin tai näin. Yöllä ei nukuttanut. Ja kun iltaruokaa ei tarjoiltu, vatsakin mourusi tyhjänä. Herättyään äiskä pyyteli unohdustaan anteeksi ja kippasi kuppiin oikein Sheebaa kastikkeessa.

Ohoh, vuorokausi vaihtui. Hyvää yötä kamut!