Naukasin aamupäivällä liukuoven takana: "Äiskä ylös ja sassiin, Hesari on tullut, ilmaislehdet ja äsken tuli Kirkko ja kaupunki." Makkaris käännettiin kylkee. Kuorsaus viilsi korvissani. Luovutin. Otin torkut. Näin unta Sheeban herkuist. Söin. Ahmin monta purkillista, lohta, taimenta, kalkkunaa ja nautaa. Heräsin liukkarin kolinaan. Äiskä ihmetteli miks en oo mourunnut tavanomaisii aamujoikujani. Vastasin et oonpas, vaan et toennut horteestas. "Ai jaa," sanoi tuo ja hipsi pesuille. Sillä luomet roikku silmien tukkona ja päätä kuulemma särki. Otin osaa. Leikkasin kurkunpalasii valmiiks ja keittelin kaurapuuron. Äiskä nautiskeli aamupalan lehtineen. Siinä aika riensi, tunti, toinen, kolmas. Tuo muisti et oli varannut pesulan. Se kokos vaatteit koriin ja paineli hissil alas. Eka kertaa koneet olivat tyhjillään vuoron alkaessa. Äiskän pyykeis ei aikaa tuhlaantunut. Kysyin miksen pääse messiin ku äiskä lähti ripustamaan vaatteit kuivaushuoneeseen (sekin sattui olemaan vapaa) "Pesulaan ei huolita lemmikkejä, mutta kohta pääset lemmikkivaunuun," lohdutti äiskä. Tiedä noist lemmikkivaunuist, mietin. Särähti korvaan. Karvatkin kimpos pystyyn. Yritin kuvitella mitä tulevaisuus tuo tullessan. Ei siitä mitään tullut.

Se on kuulemma kohta juhannus, sanoi äiskä. Hyvää juhannusta kamut! (mikä se sitten onkaan)