Päivä alkoi kuin eilinen. Ovikello soi. Mä naukasin makkariin; "Äiskä ylös, vieraita tulossa". Makkarista kuului vain kuorsausta. Sit tultiin sisään omil avaimil. Eilen käynyt hoitaja tupsahti eteiseen. Se sanoi; "Huomenta Viivi. Nukkuuko sun äiskäs vielä?" Mä; Joo, en saanu sitä hereille. Voit sä yrittää, please!" Hoitaja koputti oveen. Äiskä ilmesty ovenrakoon kuin raketti. Siltä unohtu ovi auki. Mä lehahdin avoimeen ikkunaan. Pyydystelin mehiläistä, mut tulosta ei tullut.

Äiskä sai nipun reseptejä, lääkkeitä ja sokruliuskoja. Ne puhu jostain lomasta, matkasta ja ilmoista. Mä ehdin taas kaivautua äiskän lakanoihin. Just ku sain unenpäästä kiinni äiskän käpälä kaivoi mut ihmisten ilmoille. Sillä oli mungot pöydällä noin niin ku hyvitykseksi. Se nakkeli mulle korkeita ja pitkään. Mä innostuin kauhiast. Sain monta papuu ilmast kiinni. Ja äiskä kehu. Aamu meni mukavasti. Päivällä äiskä kävi asioilla. Se istu samas bussis Veltto Virtasen kans. Mä kysyin: "Mitä ihmeellist siinä on?" Äiskä siihen; "Naama on tuttu televisiost." Mua säälittää äiskä. Se taitaa luulla et asuu noitten töllön ihmisten kanssa.

Kuvassa mietin et onkohan noin?1243657193_img-d41d8cd98f00b204e9800998e