Äiskä luki Hesarist et Meksikonlahden öljylautta laajenee 800 000:lla litralla vuorokaudessa. Sen alkutorjunta takkuili pahasti ja nyt katastrofi näyttää saavuttavan suunnattomat mittasuhteet. Mä en pysty käsittämään eläimistön ja luonnon kärsimyksii. Mä en vaan pysty, vaik ahaa...lakkiini syttyi valo. Mun tekis mieli paiskata reppu selkään ja lähtee torjunta- ja pelastushommiin, mut oon paasannut turhaan, ei äiskä anna mun lähtee. Naukasin: "Mikä mättää?" Johon äiskä: "Sun kaavat öljyyntyis ja hukkuisit:" Mä siihen: "Onhan suojavaatteet keksitty." Äiskä: "Ei sulle sopivia." Mä: "Tee sä mulle." Äiskä: "En , en halua menettää sua."

Käännytin äiskää tunnin jos toisenkin, mut aina löytyi toistaan parempi syy miksen saa lähtee. Lopulta uskoin etten ole sovelias öljyntorjuntaan ja annoin ahaaa...lätsäni valon sammua. On hiukan tavismainen olo taas. Kiitos äiskän!