Oikeesti tää on mun unelma. Oikeesti oikeesti tälläista ei ole tosielämässäni kuin joskus keväisin, ku äiskällä on sen omien sanojen mukaan puute vitamiineista, silloin se muistaa et himoitsee mungoja, vehnänorasmehua ja sinimailasia. Mäki pääsen herkutteleen. Tänään oon joutunu tyytymään vanhaan raeruohoon, tonnikalaan ja pariin saalistettavaksi heitettyyn sulatejuustopalleroon. Sit lahjotin äiskälle karvapallon mun sisuksita. Äiskä putsas sen yökkäillen. Aika raju tapa ottaa vastaan toisen lahja

Niin että aamupala.

Aurinko paistaa ulkona. Meidän lattia on täynnä valoläiskiä. Mä makoilen niissä. Vaihdan varjosta valoon ja valosta varjoon. Ja nautin. Nautin kaksinolosta yksin ja yksinolosta kaksin. Aattelen et puhuminen on kuuntelemista ja kuunteleminen puhumista. Keksin et näkeminen on katsomista ja katsominen näkemistä. Haistaminen maistamista ja maistaminen haistamista. Ajatteleminen tuntemista ja tunteminen ajattelemista!

Ohoh, keksin et oonki filsofi- Viivi kaikkine karvoineni.