kysyin Nannalta, kun se pyöritti leluhiirtä naamani edessä. Oli, oli se pyöräytetty kissanmintussa, mutta ikä painoi ja päätin pitää pintani: loikoilin piiloissani ja panin merkille kaiken touhun kaksiossa. Puhetta treenattiin laulamalla, niin ainakin luulen.Piilostakin oltiin ja jonkinlainen nukketeatteri veti poissaolevalle yleisölle esityksen. Äiskän menneet koulutukset kaivettiin esiin muistin lokeroista. Kävi kateeksi: mulle on vain äristy viime päivinä. Olen kuulemma soitellut suutani sopimattomiin aikoihin. Minäkö muka? En muista mitään sellaista. Olen mielestäni niin niin säyseä ja hiljainen ikä-neito. Samalla tyynyllä makoilen ja kuuraan turkkiani, kuin kuvassa joskus talvella.
Tänään sain tuliaisiksi tuoretta nurtsia. Kevään ensi piikit olivat herkullisia. Leskenlehtiä äiskä ei raaskinut poimia, vaikka niitä kauppapolulla näki.
On aika avata kuuntelulaite. Mä saan valita äiskälle kirjan. Satavarma keino nukuttaa tuo virtahepo.