Mä siihen: "En ylety katkasijaan." Äiskä: "Onhan sulla valoa omasta takaa, sytytä vain lamppus." Mä naukasin aivoilleni käskyn ja tuloksen näette kuvasta.

Oikeesti äiskä ei näe lukee Hesariaan, siks poltan ledejä sen viekus. Sohva siirrettiin melkein keskelle olkkarii et nähdään kattoo telkkarii. Onneks äiskän vasemmas korvas on viel hyvä kuulo. Mä oon jo harkinnut omaishoitajan pestii. Sit pitäis lukee, pestä, paikata, siivota, pyykätä, puleerata äiskän nahkaa, pestä tervashampool tukkaa. Onneks se sai pitää kaikki apuvälineet. Helpottaa vähän mun taakkaa, luulen niin.

Tämä siksi et äiskä jäi tänään koko päiväksi kotiin ja mä epäilen et vain siks ettei se pysty ees käveleen. Sen aiemminkin vihoitellut kantapää kaipaa kortisonipiikkii, eikä possurokotusten vuoksi lääkärin aikoi oo tarjol.

Vai,, vai ..vaivainen on mun kulta äiskäni tänään. Mieli on kyl molemmil korkeella. On lämmintä ja viihtyisä kaksio tarjoo turvaa. Mullaki uus makuupaikka sohvan takana. Ootan et äiskä imuroi sielt pölyn ja testaan sen sitten.

Äiskä on käsitellyt vanhoi kuvii. Se käski mua laittaan niit tänne.