tiedustelin äiskältä. Ei, vaan mannapuuroo, kuului vastaus. Äiskä raukka ei uskalla syödä kunnon ruokaa (rasvaista siis) koska pelkää kuin ruttoa pahoinvointia ja oksentelua. Se ei voi ottaa pahoinvointilääkettään, koska pelkää kammottavia sivuvaikutuksia diabeteslääke Januvian kanssa. "Mitä muuta sä pelkäät"; kysyin osaaottavaan sävyyn. "Että rojahdan kaupungilla nurin ja tarvitsen ambulanssia", sanoi äiskä. Sille on 2000-luvulla käynyt julkisella paikalla x2 tällainen piipa-autolla vienti hoitoon. Nyt kaupassakäyntikin saa polvet tutisemaan. Siitä huolimatta äiskä haki mulle tänään geelipusseja ja muisti tuoda ruohonkin. Itselleen kantoi selkä vääränä kauramaitoo, soijamaitoo, jogurttii ja mustikkakeittoo. Lisää mannasuurimoita, ohrahelmiä ja neljääviljaa.

Lämmintä riittää edelleen.

Mietin tässä onkohan Suolahden Viivi jo tullut kotiin?