Eilisen kuntoilun jälkeen koivet ovat hapoilla. Siis mulla. Äiskäl näyttävät toimivan, niin pää kuin jalatkin. Sormissa näyttää olevan vapinaa kaiken napsuttelun aiheuttamaa, kai. On asennettu ilmainen virustorjuntaohjelma. Siirrytty e- laskuihin. Asennettu uusi selain. Tarkistettu sähköpostin yhteensopivuusnäkymä jne. Siistiä; sanon. Hyvin siistiä; sanoi äiskä.

Ja tätä päivää.

Huutelin äiskää hereille tuntikausia. Vanhoin häirikkötempuin tietenkin: rummutin liukkaria, revin verhoo, tamppasin raapimaräsymaton, kiljuin, mourusin, marisin, ilmoitin: celia- kirjat ja laskut poimittu oven välistä. Tuu äiskä, tuu, mul on ikävä sua.

Tuli se: kippasi kippooni lohta ja taimenta. Repi Hesarii laatikkoon. Syömistä löytyi jääkaapista, vaikka kauppareissu antaa odottaa. Vanhat näkkärit pehmentyivät kahvissa,Luumuhillo makeutti jogurtin. Lääkkeet upposivat veden kera, koska light-mehunpullon korkki ei auennut.. Mitä vielä: no, pipari, Hesari ja haukottekua. Kutiavan ihon raapimista. Kaivuutöitä. Venyttelyä.

Myrskyä ei tullutkaan. Valkea sulaa. Vesi lotisee.

Me laiskotellaan tänäänkin.

Kuinka teillä kamut: piisaako vielä kiireitä?