Äiskä on kuunnellut koko päivän äänikirjaansa.

No, sain sentään aamupalan ja lehtensä tuo luki, mut sen jälkeen ei juuri elonmerkkejä oo kaksios näkynyt. Kuuntelulaittees pyöri Sofi Oksasen: Stalinin lehmät. Äiskä selvästi tykkää sen tavasta kirjoittaa tarinoita.

Kännykkä piippas kuudelta. Aattelin et saan ruokaa kippooni, mut vielä mitä. Ensin heilahtivat avaimet kaulaan. Seuraavaksi pyykkikori kainaloon. Ovenraosta kuului: Käännäppä Viivi levy päälle. Kattilas on kalakeittoo. Syödään sitä silläaikaa ku Esterit jauhavat pyykit puhtaaksi. Mä tein työtä käskettyä. Ihana kalan ja juuresten tuoksu levisi kaksioon. Oottelemme kovempaa nälkää. Mä siksi etten haluu polttaa kieltäni. Äiskä mahansa takia. Se on kai taas syönyt jotain mikä ei kelpaa kronkelille haimalleen. (ei ole vieläkään käynyt lääkärissä)

Taidan hakee äiskälle jääkaapista kaurajuomaa. Ehkä se auttaa. Ehkä. Tai sitten ei.

Hyvää Itsenäisyyspäivän aattoa kamut!