sanoi äiskä ku hieroin nekkuu tähän tolppaan.

Tätä tämä nyt on ku vieraat lähti, itte pitää rapsutuksetkin hoitaa. Äiskä kyllä hipelöi kerran- pari, mut sitä ei voi rapsutteluks kutsua, ei tosiaan, sanon mä! Koovat kutiaa vietäväst. Melkein ku kintut. Maha hölskyy tyhjyyttään. Mun muka pitäis popsii halpis nautaa. Ei, sanon mä. Nyt riitti kurmuutus, mä tahdon parasta eläinlääkärien suosittelemaa vitamiini- ja kivennäispommii. Vaihteluks tuoretta sydäntä ja mungojen tilalle punaisii linssei. Muuten öykkäröin, yökkäilen, paastoan ja kuivun ruipeloks. Seuraava siirto muhii pääkopas. Taidan väsätä pandarollin. Kirjoitan siihen tiukat vaatimukset kissojen elinolosuhteiden kohentamisen pikaiseksi korjaamiseksi ja mouruan yöt läpeensä vaatimukseni läpimenemisen puolesta.

Mitäs mieltä ootte kamut, tuutteko messiin?