Mursin äiskän virittämän salvan ja samalla revin uksen tiivisteestä palan. Sain satikutia ja sisäpäivän palkakseni. Tuli niin huono olo et ylenannoin. Äiskä aavisti pahoinvointini. Pisti lautasen kuononi alle ja kantoi lahjani onnellisena roskiin. Hällä onnensa. Mulla ei. Haluaisin niin niin nukkuu partsilla. Äiskä lukee kirjaansa. Ei loksauta korvaansa toiveilleni. Tarjoilee härkää kastikkees ja sanoo: "Syö ja sulje nokkas." Mä en enää jaksa ton kans. En naapureitten. En itteni. En niin!