klo 18 löytyi vapaita Estereitä pesulasta. Mä odotin äiskää ovella ja parkaisin: "Missäs ne ruohot on?" Tuo siihen: "En käynyt ulkona." Mä: "Kauhee tuoreen ruohon himo, mee hakeen sitä, please!" Äiskä raapi tukkanahkaansa ja sanoi: "En jaksa nyt." Mourusin pisimmän kaavan mukaan. Turhaan. Äiskä rojahti tuoliin lukemaan Tiede- lehteä. Liimaantui kohteeseen pariksi tunniksi. Se sanoi et kerää voimia pyykkäämistä silmällä pitäen. Voivottelin sille. Se voivotteli takaisin. Voi, voi, voi!

Voi tätä elämää kamut, voi, voi, Viivi ja äiskä.