Tuohon kaiteelle lehahti äsken pikkulintu. Se heilutteli pyrstöään ja katseli ku äiskän kanssa istuttiin tuolissa sylikkäin. Äiskä alko "sirkuttaan" linnun kielellä sille. Ne vaihto pitkään ajatuksia minusta välittämättä. Yritin saada jutustelusta selvää, mutta turhaan. Nää kaks näytti tajuavan toisiaan jo puolesta sanasta. Mä tunsin itteni ulkopuoliseksi, hämmentyneeksi ja yllätetyksi. Äiskä osasi lintujen kieltä ja oli salannut sen multa. Mietin mitä kaikkee se on musta linnuille puhunut. Sillähän on kaiket yöt ikkuna selällään ja aamuyöstä makkarista on kuulunut sen taivaallinen lirkutus. Mä päätinki et aloitan tuota pikaa lintukielien opiskelun, tietenki äiskältä salaa. Saapa nähdä kauanko opiskelu kestää. Mua kihelmöi jo nyt ku aattelen äiskän salaisuuksien paljastumista hamassa tulevaisuudessa.

Oli meilläkin tänään hetkemme!

Tuohon vastapäiseen mäntyyn lensi käpytikka just ku olimme aikeissa siirtyä sisätiloihin. Koskaan aikaisemmin käpytikka ei ole meille näyttäytynyt. Mielestäni se oli pukeutunut ku juhliin, vaik on tavallinen arki.

Sit eilisest. Samsung lakkasi toimimast. Taas! Siks kuunneltiin radioo ja kuunnelllaan jatkossakin. Veikon koneel olis pitäny maksaa sen virittämisest 79 euroo, äiskä sano, et maksaa mieluummin sen Jannelle.