"Terveisiä kirpputorilta," kuului eteisest ku ovi raottu. Samantien alkoi hillitön kassien kaivelu keittokomeros. Pöydälle ilmestyi lääkepakkauksia. Allergiaan, verenpainetautiin, masennukseen ja "rasvoihin." Jääkaappiin työnnettiin siskonmakkaroita, lohta, mansikoita, persikoita, alennuskahvia ja mehua. Yhdestä pussista nostettiin ripustimeen Tarjoustalon paita. Fidan kassissa pullisteli jotain kiiltävää ja kevyttä. Äiskä asetti möhkäleen pöydälle mun paikalle. Mä naukasin: "En asu tuon kans päivääkään, sehän röhkii. Pilkkaa mun karvasta habitusta." Äiskä siihen: "Rauha, rauha, se viipyy meillä vain tuokion:" Mä: "Minkä hiton tuokion?" Äiskä: "Tovin, hetken vähän aikaa..." Äiskä luetteli sanoja niin et kaulaheltat täris.

Mä kaipasin kuutamoiselle parvekkeelle. Rukoilin: "Päästä äiskä mut ulos, please!" Sain anoa turhaan. Vaik äiskä valittaa huonoo muistii, niin mun lapsuksia se ei unohda. Oon sit nököttäny tuolin alla. Kinunnu välil syliin. Turhaan. Äiskä kattoo suu viivana A- studioo. Mä kuuntelen rakettien pauketta ulkoa. Sataa ja rätisee. Kuusta ei näy vilaustakaan.

Päätin kääntää elämälle selkäni. Oikeestaan äiskälle. Porsas matki mua. Siinä mulla lipas Työväen Säästöpankist kai. Se röhki et haluu matkustaa Pohjanmaalle muitten kaltaistensa joukkoon. Sen hintaki on vain kolme egee.