äiskä märisi. Mä otin neljää viljaa kaapista. Kiehautin veen. Vispasin hiutaleet kattilaan. Laskin kannen päälle ja ootin pikapuuron turpoomist. Äiskä asetteli ittensä pöydän ääreen. Risti sääret. Veti shaalin suojakseen. Kietoi kaulaan huivin. Suojasi rintamuksen "rätillä." Mä kauhoin pikapuuron kulhoon. Taiteilin kipon äiskän nokan alle ja naukasin: "Syö tai ruoka jäähtyy." Äiskä lusikoi hitaasti. Mua ärsytti: anna mennä tai pyyhin sen tukkaas, vinkasin. Äiskä oli kertonut mulle slouganin lapsuudestaan. No joo, joopa joo, ihan miten vain.

Uskokaa tai älkää, en saanut aamulla tuoretta liivatetta. Kai siksi et iltapala koristi aamusel kippooni.

Nyt pitäis tiskata, ku äiskän aika kuluu Sinisaloa lukien. Ja imuroida. Ja viedä pyykit "Esterin" kitusiin. Ikkunoista ei näe ulos. Villakoiria kyllä syötetään, huomaan mä.

Äiskä haluuki kanaa ja ohrahelmii. Eiku köksäämään.

Kamut myötätunto tekis nyt eetua.