Missäs muuallakaan ku äiskän kantapää vihloo ja vikisee! Uskokaa tai älkää. Kyl se kirahteli äiskän hiippailessa aamutuimaan postiluukulle. Hesaris riitti luettavaa. Äiskä kommentoi uutisii: "Oisitko Viivi lähtenyt Kööpenhaminaan marssimaan? Siellä kymmenettuhannet maailman joka kolkasta pistävät vauhtia ilmastokokouksen päättäjiin. Mä siihen: "Miten numerot voi marssii?" Äiskä: "Viisastelet viiksiniekka!" Mä: "Sä sanoit niin." Äiskä: "Saivar, saivar!" Mä: "Lähdetään. Viel sinne ehtii. Uutisis sanottiin et ne hilluu kaduil koko yön." Äiskä: "Se on varteenotettava mielenilmaus." Mä: "Mustapukuset rikko ikkunoit." Äiskä: "Ne eivät kuulu joukkoon." Mä: "Kuuluu ja näkyy!" Äiskä: "Mä marssin ennen muinoin rauhanpuolesta, ydinvoimaa vastaan ja aatteenki vuoksi.  Väkeä oli aina paljon ja tuli tunne että niinkin voi vaikuttaa asioihin." Mä siihen: "Siks sun kantapääs onki tohjona." Äiskä: "Puhu pukille. Aletaan leipomaan pipareita." Me leipastiin valmiist taikinast purkillinen. Mä sain omii maitonapin kokosii pipareit. Jouluna sit, sanoi äiskä ku pyysin maistiaisii. Täällä tuoksuu nyt tosi hyvälle. Nam, nam kaikille.