Äiskä lähti eilen Myyrmanniin pikku- ihmisen ja Jannen kanssa. Janne sai uudet popot ja sukkia. Kauppareissun päätteeksi nuo nautiskeli euron juustot ja kahvit. Nanna omppumehun. Sit ne tuli junalla pysäkinvälin ja talsivat puiston läpi meille. Nanna innostui tapansa mukaan musta. Se hihkui ja pörrötti mun turkkii. Mä pinkasin hyllyyn piiloon. No, Nanna halusi viel jatkaa silityksiä ja äiskä nosti sitä et ylettyy muhun. Mulla pimeni. Mä sähähdin js räväytin käpäläl. Nanna alkoi huutamaan. Mua kadutti ja pyytelin anteeksi. Äiskä ja Janne tutki Nannan kättä, mut en mä ollut osunut siihen. Säikähdettiin vaan molemmat. Äiskän mielest musta on tullut vanha äkäinen neiti. Se sanoi ettei enää voi luottaa muhun ja ettei ois uskonut et mä sähisen Nannalle. Minkäs mä sille voin et nurkkaan ahdistettuna pelottaa kauhiast. Pienet on niin arvaamattomii. Yrittävät roikottaa syliskin mua. En mä tykkää semmosest touhust.

Äiskäst oli taas kiva leikkii Nannan kans. Ne luki kirjan. Vaihto nukelle vaipan. Kuunteli levyi. Muovaili ja piirsi. Leikki piilosta ym. ym. Nannaa nauratti ku sen farkut muuttu puhuviks ja tahto hypätä sitä lämmittämään, samoin takki, kaulaliina ja lakki. Muuttuispa mun turkkikin puhuvaksi ja huutaisi apua kun näykin sitä. (äiskän toivomus)

Piiitkä sunnuntai. Salaatit syöty. Mulle oli vaihtelun vuoksi voileipäkalkkunaa. Hyvää, mutta suolaista.

Kamut mukavaa pyhän loppua teille.