mutta vain omiani. Ehdotin äiskälle et tästä lähtien kuskaan roskani itse. "Ai jaa," sanoi tuo. "Niin," vastasin. "Pitääkö sulle laittaa ilmahissi parvekkeelta," virnuili äiskä. "Voisin kokeilla;" mielessäni vilahti lukuisat retket naapureidan parvekkeille. Olenhan tutkinut vasta yhden, eikä se uteliaisuuttani tyydyttänyt. Äiskä tajusi aatokseni. Ja jarrutteli ehdotuksensa toteuttamista; julkisivulautakunta kuulemma tyrmäis kaikenkarvaiset härpäkkeet talon ulkopuolella.

Masennuin. Kielsin äiskltä kuvaamiseni taas kerran. Se on joutunut jo viikkoja koluamaan vanhoja kuvagallerioitaan sen vuoksi.

Kiusa se on pienikin kiusa, hykertelin. Välimme lommoutuivat lisää ja vielä lisää ku huutelin (´täyttä kurkkua) et äkkiä puhasta paperii vessaan tai.... saatte arvata mitä? Me riidellään like toisiinsa tympääntynyt vanha pariskunta. Kaksi leidiä, rahisevine luineen ja ilmaa keräävine mahoineen ja heittelehtivine sokereineen ja jökötyksineen.

Jotain äiskä sai eilen aikaiseksikin, se ilmoittautu Työväenopiston englanninkurssille. Mäkin joudun töihin. Me tehdään yhdessä "läksyt."  "Mä en haluu," marmatin. Äiskä siihen: "Saat luvan avittaa." "Piste."