mm. kinttuja.

Äiskä ärhenteli ja tarjosi kinkkua. Sekin maistui. Aattona sain vinkuvan paketin. Yrityksistäni huolimatta en onnistunut sitä avaamaan. Äiskä auttoi. Avasi kultaisen nauhan. Raotti rapisevaa käärettä ja pullautti nekkuni eteen neljä eriväristä hiirtä ja pari kirjavaa boltsii. Työnteli pallot liikkeelle. Pinkaisin perään. Heittelin boltsei ympäri kaksioo. Äiskä tuli messiin. Nakottiin väkkäräin lailla. Niskat limas ja kintut solmus. Levättiin ku tuli rytmihäiriöit ja keuhkot alko vingahteleen.

Ja joulupäivänä.

Äiskä piti mua yön hereillä. Se yski. Yski lisää. Ja lisää. Naukasin. Ime sitä Ventolinee, niin helpottaa. Se totteli, mut yskiminen jatkui. Mua säälitti äiskä. Mourusin: Keitänkö suffeet. Ei vastausta. Me selvittiin aamuun. Äiskä napsi tavanomaisten lisäksi 7 Prednisolii. Jouluherkut eivät maistuneet. Paitsi mulle. Mässytin Sheeban Lohta ja jälkkäriks kinkku- napsui ja kissanminttuu. Kierin. Kierin lisää ja lisää. Turkkini muistutti myllyn vihnekasaa, sanoi äiskä.

Ja tapanina.

Äiskäl oli hiukan vähemmän yskänpuuskii. Aamupalal se nautiskeli kaffeen kera limpun päällä köyhän kaviaarii. Mä inhoon sitä. Söin kanii ja maksaa. Sitä tavanomaist. Äiskä otti syötyään nokoset. Sit Toby soitti ja kyseli miten meidät löytää. Pian soitti Janne ja kysyi mikä meidän oven koodi on. Ja viuh... mun piiloutumisen aika koitti ku mummi toi Nannan. Tapani meni vessan kaapin alla. Ainoo lohtu mulle: Nanna vierasti Toby- pappaa ja liimautui moneks tunniks mummun syliin tai viekkuun.

Ja arki koitti.

Äiskän yöyskä jatkuu. Eilen se haki lisää astmalääkkeitä ja lukemista kirjastosta. Tänään meitä väsyttää. Tuikut palavat parvekkeella ja ikkunoissa. Tällä viikolla äiskän on pakko käydä labrassa. Eikä se millään jaksais. Ei niin millään. Mut pakko mikä pakko.

Kamut kohta valetaan tinaa. Tinaamisiin. Viivi ja äiskä