Äiskä tarttee tämmösiä tarvikkeita, ko se remontoi sen "ittetaloa" ja unia kans. Se oli taas kattonu kirjavia unia, mut ei värillisii. Sen hoidossa oli paljon nälkiintyneitä rupisii eläimii, eikä sillä ollu eväitä hoitaa niitä. Sit se teki töitä yhden Hetan kaa. Vastoinkäymiset nujersi sen. Se tunsi olevansa ajopuu, virran mukana koskissa, putouksissa, välil tyvenissäki kolhiintunu tukki, osittain kaarnansa menettäny kuusi, mänty tai tuohesta kuorittu koivu. Sen runko vuoti visvaa. Se oli ko ne eläimet unissaan.

Mua säälitti äiskä unineen. Ite mä nukkuessani juoksen vapaana vihreillä niityillä, lennän, loikin, tanssin ja pompin. Leikin Tiikerin, Banzon ja Petterin kaa. Joskus laulanki! Ton Petterin mä tunnen äiskän kertomuksista. Kuvista. Kaipuun kuvista.

Mutta siitä lisää toiste.

Äiskä pukeutuu ulkovaatteisiin. Ruoka loppui eilen. Se ei tilannu kauppakassia maanantaina. Saa nähä jaksaako se kantaa ruuat. Jaksais ny ainaki mungot.