Äiskä lähti. Ja palasi. Siis linkutti kotiin. Naamaa ja vaatteita läikytti kura. Se virnisteli meille, vaikka kipu ja pettymys paistoivat silmien pohjista. Kylppäris kohisi veet. Ja kohisivatkin pitkään. Äiskä on maannut kahdeksan tuntii jalka ylöspäin, geelipussi nilkassa ja kuunnellut kirjaa tai katsellut tv:eet. Puolen tunnin välein se on tunkenut kylmempää geelii sukansisään ja napsinut ylimääräisii Panacondeja. Ku Janne soitti, me salakuunneltiin puheluu. Äiskä kertoi: "Mä laskeuduin polulta rinnettä alas ja kaaduin suoraan turvalleni kuralätäkköön. Jalka nyrjähti ja olkapää on kipee. Yksi mies näki ja kysyi tarvitsenko apua. Alkuun ei tuntunut pahalta, mutta pesujen jälkeen kipu paheni. Nilkka turposi heti ja polvet hiukan. Tuli sisäpäivä. Tulee ehkä toinenkin. Lepuuttaminen on kyllä laskenut turvotusta." Sit Nanna tuli puhelimeen. Äiskä kysyi milloin Nanna tulee Mummun luokse. Nanna sanoi: "Viivi, minä tulen, " ja jatkoi omalla kielellään tarinaa. No pe tai la ne tulevat ja Banzokin lähtee kotiin. Poika on kiusannut mua. Se lopetti vasta ku äiskä laittoi sen kylppäriin jäähylle. Mä olenkin ihmetellyt miksi se minut sinne laittaa, vaikka en häiritse poikaa. Nyt ollaan oltu sovus. Äiskä raottaa ovee Banzolle ja se uskoo heti. Nopea oppimaan, sanoisin. Yöllä käytiin toistemme niskavilloihin kiinni ku multa meni hermot. Yleensä olen paennut ja sähissyt.

Kaikki kamut hyvää illan jatkoo. Kirjoittamisiin.