Äiskä kaivoi sit mun kuljetuskorin komerost ja laitto sapuskat Hesareineen kassiin. Se lähti käymään viel terveyskeskukses diabeteshoitajal. Mä otin nokoset sillä aikaa.

Äiskän insuuliinihoito on alkannut lupaavasti. Se voi nyt säädellä annoksia varovasti tarpeen mukaan. Jos lenkkeilee kovasti vähentää annosta tai hiilareiden mukaan titrailee.

Pikku- ihminen leikki meillä pari tuntii. Äiskä räiski siit kuvia. Mä kattelin kirjahyllystä sitä meininkii. Kyl me pikku- ihmisen kans toimeen tullaan. Mä tykkään jo siitä ku oon tutustunu paremmin.

Koriin mut pitää kyllä työntää väkisin ja bussissa aattelin naukuu et matkustajien korvat soi. Äiskä alko katteleen onko Ateenan kone aikataulussaan. Näillä näkymin 15 minsaa myöhäs. Ei paha!

Et terve vaan tavarits!