"Äiskää nouse ylös, mulla on nälkä!"

"Nouse nyt, mulla on kuuma!"

"Äkkiä, äkkiä, Hesarisilppu lemuaa!"

"Näläkääääääää!"

Viimein kymmenen maissa peitot kahahteli. "Et sitten antanut mun nukkua rauhassa," kähisi äiskä. Sen naamalla helmeili hiki. Märät hiukset törröttivät itään ja länteen. Mä sain salamasipaisun niskakarvoihin ja leikkirotan selkääni. Tuo laahusti suihkuun. Mun suuta kuivas vietävästi. Hiuko. Kuumotti. "Sun vuoro, jätin vatiin turkinpesuvettä."  En mennyt ku huomasin et äiskä rapisteli lohipussii. Ruoka  maistu oudolta. Tosi kummalliselta. Mä pyytelin vettä ja söin muutaman naksun. Uupuneena rojahdin avoimen ikkunan eteen matolle. Ees vähän happee ja tuulikin avitti hengitystä.

Illemmal tuli Janne. Kattelin näkyykö pikku- ihmistä. Janne sanoi et Nanna tulee sit viikonloppuna. Noil molemmil oli tyttöö kovasti ikävä. Äiskä pyys Jannen kanssaan kauppaan. Se tarvi kantoapuu. Kuuma käy kuulemma sydämen päälle. Mä oottelin kotona herkkui. En saanut mitään, en tietenkään. En ees hellehattuu.