sillävälin ku äiskä lapsineen ja lapsenlapsineen tallusteli Korkeasaaren eläinaitaukselta toiselle. Kotiin palasi keitetyn ravun värinen ihminen ja sanoi: "Mun kesän ehdottomasti mieleenpainuvin ja paras päivä." Kateellisena naukasin: "Toitko ees nurtsii tuliaisiks?" Äiskä avasi nyrkkinsä ja tiputti ruohotupon nekkuni eteen. Meni sitten vilvoittavaan suihkuun. Mä mussutin vihreen. Hitaasti. Sen aromia maistellen. Haistellen. "Tekipä hyvää", sanoi äiskä, kun hiippaili suihkusta pyyhkeeseen kääriytyneenä. "Olipa nami tuliainen", naukasin ja jäin odottamaan liivateherkkuani. Sain sitä. Äiskä joi jääkylmää rahka-jogurtti-maito-marja sekoitusta ja kaatui oitis sohvalle kokemaansa sulattelemaan. Mä pyörähdin viekkuun. Maattiin siinä tunteja. Yö venyi kymmentuntiseksi. Tänään kuunnellaan kirjaa. (en kuitenkaan minä)

Kamut terkkuja vaan Vuorenjuuresta. Tsau: Viivi ja Äiskä