Äiskä mässytti aamupalaa hyväl ruokahalul ku se äkkiä muisti: "Hitto ne labrat!" Mä siihen: "Kyl sä sinne ehit." "Mutta en tiedä pitikö olla ravinnotta." Sit se soitti labraan ja sai kuulla et haimakokeitten takia täytyy olla syömättä 12h. Äiskä nyyhki ja valitti. Lopulta se ryhdistäyty. Kaivo esiin kaikenmaailman mainoksii ja totes et lähtee Malmil ostoksil. Sielt saa Atrian possuu 4,95 egee kilon pala. Kuulemma viljasikaa. Mä kysyin: "Mitä se semmonen sika on?" Äiskä siihen: "Ei harmainta aavistusta, mutta niin mainoksessa luki." "Mä haen sulleki joululahjan," se puheli ku veteli villaa ylle. Mittariin piirty -18 astetta. Kantapään voitelu ja pukeminen kesti. Hämäränhyssyä teetti ku äiskä viimein pääs matkaan. Mä jäin jännäämään mitä saan ja olin syväst pettyny ku äiskä piilotti lahjan ja tokas: "Aattona sitten, Viiviseni." Tiedä mitä Aattoo se tarkotti, en tunne sellaist. Ei auttanut narinat, ei nau`unta, ei naskaloiminen, eikä hurlumhei. Äiskä pysyi päätöksessään. Se tarjos mulle Rainbown nautaa kastikkees. Laiha lohtu, mut söin paremman puuttees.

Ei me jaksettu leipoo tänään. Busseilla köröttely otti voimil. Varsinki odottelu pakkases. Tässä kuva 54:sen pysäkilt. Äiskän mielest  bensan ja diisselin katkus on aivan erityistä lumoa.

Ootellaan jouluu sovus kaverit!