Mä muistan viel sen kesän ku pääsin junankyytiin ja oikeesti ulos. Äiskä kyllä vahti mua ku haukka. Mä ihmettelin ja nau`uin et pärjään kyl yksinkin. Äiskä siihen; "En oo raaskinu kertoo sulle Petteristä. Saat tietää sit vanhempana miten sille kävi kun en vahtinut tarpeeksi" Eilen mä sain tietää miten Petterin kävi ja päätin et en enää valita ku joudun jäämään kaupunkiin äiskän loman ajaksi. Onhan tää parveke meidän kesäpaikka. Välil me kuvitellaan et ollaan mökillä. Me taiotaan silmiemme eteen meri aaltoineen, kuullaan sen liplatus ja lokkien kirkuna vetten päällä. Ja oikeesti tänään kuultiin käen kukunta. Se kukku meille runsaasti elinvuosia lisää. Ainakin uskotaan niin ja toivotaan kans.

Äiskä sano ettei kaupungilla ollut enää minkäänlaista iltapäiväruuhkaa ku ihmiset olivat jo matkoilla mökeilleen. Me otetaan rauhallisesti. Korkeintaan käydään Vuosaares kyläs. Ne kun lupas oikeen hakee meidät sinne. Tiikeriä siel ei enää oo.  Voi tuntuu yksinäiselt, mut onneks on nuo ihmiset.

Kaikille hyvää juhannusta!

Mä ja äiskä