Me oltiin tehty aamuhommat, äiskä käynyt siinä labra nimises paikas, mä ottanu sillä aikaa päikkärit. Heräsin rapusta kuuluviin askeliin, sit avain käänty lukossa ja äiskä tuli reppuineen. Mä nuuhkin repun ja tajusin heti, ettei mulle ollut mitään. Äiskä sitä pahotteli ja anto mun tulla syliin. Mä nuolin äiskän käsiä ja se silitteli mun turkkii. Sit kateltiin mimmosia kuvia se oli siirtäny läppäriin. Mä laitan niist kuvista tän nähtäväks. Äiskä nimittäin kerto, et se synty n. 64 vuotta sitten tässä kammarissa. Sillon tätä huonetta sanottiin isoksikamariksi.  Siinä oli neljä ikkunaa, erilaiset tapetit, kakluuni ja sänkyjen lisäksi kirjahylly. Äiskän lisäksi täällä oli syntynyt sen isosisko ja luultavasti monta äiskän isän sisarusta. Elleivät sitten syntyneet saunassa. Äiskän mukaan tähän kamariin liittyy niin paljon muistoja ja tunteita, et sillä on menny parikymmentä viimeistä kesälomaa ja kesää niitä miettiessä ja niistä kirjoittaessa. Se on nukkunu kesäisin makeasti, sen jälkeen ku sai pahimmat pelkonsa käsiteltyy. Niissä käsittelyis sitä autto kirjottamisen lisäks terapia ja unet.

Katotaan nyt sitte miten nukuttaa ens kesänä, joka on jo ovella.