Äiskä kääriyty peittoihin aamulla ja kuoriutu kääryleest vasta illalla. Mä päivystin kaapissani. Äiskä ei tarvinnut hoitoo. Se vaan nukku. Illalla kuume hellitti, samoin kivut. Äiskäl tulee ja menee kaikenkarvasii oireit. Niin on aina ollut ja niin taitaa tulla olemaan. Äiskä sano et sillä on oudot geenit. Niitten hommis ei oo mitään järkee. Mä siihen et mistä tiiät. Ja äiskä: "Kunhan höpisen." Mä: "Älä taio pöpöjä seinille:" Äiskä: "Onhan noita taikomattakin." Mä en viitsinyt jatkaa sanailua ku huomasin et äiskä on vähän herkillä.

Sitä nukuttaa taas. "Kai kuume nousee," se sano.