tänään.

Eilen piilottelin milloin missäkin. Paikat tiedättekin. Niitä ei kaksioomme kovin monta mahdu.

Mutta.

Äiskän päivä sujui kuin tanssi. Tuossa päivänä muutamana äiskä löysi kirppikseltä kymmenkunta eläinhahmoa Nannalle. Ja tunti jos toinenkin vierähti niitten kanssa leikkiessä. Äiskäkään ei väsynyt, kun sai istua sohvalla ja väsätä eläimille muovailuvahasta kaikenkarvaista tarviketta. Nanna taikoi vahasta lemmikeilleen lämmikettä ja unohti leikkiessään kipeän korvansa.

Ja minut.

Uskaltauduin jopa syömään ja nuuhkimaan Nannan rattaita. Hiivin matalana olkkariin katselemaan kaksikon leikkimistä. Haistoin pöydälle unohtuneen kermavaahdon. Ja maistoin. Nuolin lautaset puhtaiksi ja viuhahdin kaappiin kun minut huomattiin.

Huomenna isä tuo tyttärensä taas meille. Ja äiskä tykkää. Miksi en minäkin.