kissanmintussa. Äiskä kävi palauttamassa Herta Myllerin Hengityskeinun ynnä muut pikalainansa. Löysi lisää luettavaa ja päätti matkustaa M- junalla Myyrmäkeen, koska tyynyt tarvitsivat jouluiset päälliset. Huonovointisuudestaan huolimatta äiskä sai Tarjoustalosta kaiken tarvitsemansa, apteekista lääkkeensä ja MULLE eläinkaupasta kissanminttua rasiallisen. Mä ootin ovella horjuvaa tulijaa. Se lätsähti tuoliin ja kaivoi repustaan herkun. Avasi pikarin. Nousi tuolistaan. Mä työnsin nekkuni namikekoon. Puhaltelin. Nuolin. Puhaltelin lisää. Kaaduin evät levällään rouheeseen. Kierin. Eestaas. Taasees. Nautin henkineni, sieluineni, karvoineni. Pää täynnä mintun huumaa. Sain vielä tupla- annoksen.

Lopulta kaikkeni saaneena urvahdin joulunväriselletyynylle.

Sieltä sitten patterille katselemaan kaikkien aikojen lumipyryä. Äiskä lukee ja syö luumuja. Ei hyvä verensokerille, muistuttaa itseään ja tuikkaa insuliiniä reiteensä.

Viikonloppuna tulee Nanna isineen ja sitten leivotaan ne viimeksi unohtuneet piparit, ehkä piparitalokin. (kaikki valmiista taikinasta, tietenkin!)

Kamut piparien tuoksuista joulunodotusta. Viivi ja Äiskä