ei meistä kumpaakaan. Sen se tekee kun unirytmi keikahtaa pepulleen. Muuttuu lattia katoks, katto lattiamatoks, laulaa äiskä.
Areena lakkasi lähettämästä ohjelmaa: tuli joku yhteysvirhe.
Mä ponkasin äiskän syliin, kun läppäri lähti. Äiskä kirkaisi, et tein sille lisää mustelmii. Hellemmin Viivi, paljon hellemmin, muista, torui äiskä. Se esitteli kirjavat reitensä ja väitti minua syylliseksi mustelmiinsa. En oo syyllinen noihin, intin. Loukkaannuin ja marssin häntää vispaten toiselle sohvalle.
Äiskä tahtoo koneen. Draama jäi kesken, eikä vieläkään nukuta. Ei tietenkään.
Mä siirryn patterille. Päivystän tulevaa pyryä. Wow!