Oon viettänyt päivän korissa ja miettinyt miten sääkset pärjää jos pohjosempana sataa. Eniten mua huolestuttaa linnuista se kipeäjalkainen. Yhdel jalal on vaikea saalistaa. Mä en tiedä kuinka huolehtivainen äiskä sillä on. Entä sitten kun pesimisaika on ohi? Näitä kyselin äiskältä. Meille tuli aamulla kotisairaanhoitaja. Mä aattelin ehdottaa sille et se hoitais myös lintuu. En ehtiny naukasta siitä ku äiskä nappas mut pöydält ja vei kamariin. Protestoin. Huutelin: "Mul on tärkeet asiaa hoitajal." Ovi ei ees raottunu. Menin äiskän peiton alle piiloon. Pettymys purkautui rajuna. Kun äiskä haki mut takasin olkkariin esittelin matolla reiteni. Äiskän naama venähti: "Ei oo totta, ei kukaan voi olla noin itsetuhoisa. Kinttus ei oo koskaan ollut noin kaluttu. Koska Bepantinee ei ollut, äiskä siveli siihen Hydrokortisonii. Mä inhoon sitä. Nuolin villisti. Järsin. Ravistelin jalkaa. Mietin mahtaisko sääksen jalka parantuu kortisonil. Paketin vois lähettää lentopostis. Ehdotin äiskälle: "Vie putkilo huomen postiin." Osote on Hailuoto. Äiskä siihen: "Mä teen sen." Jatkossa näätte tuleeko lähetys perille.

Tän linnun jalat taitavat olla terveet.