äiskää jo aamutuimaan. Se nautti riisipuuronsa, hoiti kantapään kävelykuntoon ja toivotteli: "Jatka sä vaan unias. Laitoin sullekin riisipuuroo kermalla." Se ei ollut huomannut et kävin haistelemas kipon outoo sisältöö, totesin mössön syömäkelvottomaks ja menin takaisin maate.

Mä nukuin. Nukuin ja näin unia Tiikerist. Me makoiltiin Vuosaares viekkuviekus. Käytiin vuorotellen syömäs, hiekoil, partsil ja oltiin niin onnellisii toistemme hengityksien hyrinäst. Kymmenen jälkeen äiskä tupsahti eteiseen. Se kertoi mulle Picassost, Liisa antoi sen näyttelyn äiskäl lahjaks. Ne tutki taului ja veistoksii antaumuksel ja kaiken saatuaan lähtivät metrol Vuosaareen. Siellä mussutettiin monenlaisii kaloi, perinteisii jouluruokii, Intialaisittain tehtyy kanaa riisil ja viel puolukka- pipari- rahkaa ym. Äiskä näytti niin virkistyneelt kotiintulles.

Se rapsutteli mua. Leperteli kauniist ja sanoi et laita Viivi Sepon hakeman hienon kuusen kuva blogiisi. Kuusi tuoksui niin tuoreelt, niin tuoreelt. Mäkin melkein haistoin sen äiskän kertomuksest.