sanoi äiskä kun kotiutui apteekista antibiootteineen. Se oli kitunut kylmägeelit poskellaan yön. Saanut kyllä viiden tunnin päivystyksessä istumisen jälkeen palkakseen hampaan poiston, vaikka olikin säästänyt vuosia hammasparkaansa purukaluna: luopui nyt siitä, kun ruoka on lakannut maistumasta.
Siis mun piti kertoa tästä päivästä. Äiskä tuli ja arvatkaa mitä? Ette kuitenkaan arvaa. Mä sain tuliaisiksi kevään ensimmäisen tuoreruohotupsun. Olin aivan otettu ja söin nurtsia vähintään yhtä autuaana kuin äisä viime viikolla kindermunaa. Äiskä kyllä sanoi, että taisi olla lumen alle pakastuneita ja tänään sulaneita vihreitä, mutta hyviä kaikki tyyni.
Kaksiota jo pari viikkoa koristanut raeruoho päätyi tänään biojätteeseen. Mämmit on syöty ja nyt voimistutaan sosein ja vellein. Tai Piltein. Tai kanii, turskaa, lohta, maksaa, nautaa, härkää.
Kissanpäiviä edessä molemmilla: kirjoja riittävästi. Ehkä jotain muutakin. Ehkä.
Ollaan kamut kuulolla.